Pohjoismainen puolustusyhteistyö
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt pohdiskeli pohjoismaisen puolustusyhteistyön merkitystä. Hänen mukaansa Ruotsin, Norjan ja Suomen välinen keskinäinen yhteistyö vastaa uusiin turvallisuushaasteisiin mahdollista Nato-jäsenyyttä paremmin. Ruotsin ulkoministeri ilmaisi halunsa laajentaa yhteistyöaluetta nykyistä laajemmaksi Itämeren ympäristössä.
Pohjoismainen puolustusyhteistyö nostetaan esille hieman väärässä merkityksessä, kun sitä verrataan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Ilma- ja meriliikennekuvan jakaminen naapurivaltioiden kesken, yhteiset materiaalihankinnat, yhteiset kriisinhallintaharjoitukset sekä huoltovarmuussopimukset ovat keinoja alentaa kustannuksia, lisätä keskinäistä luottamusta sekä parantaa lopputuotteen laatua.
Osia lopputuotteesta ovat mahdollisimman hyvällä materiaalilla varustetut ja perusteellisesti koulutetut joukot kansallisen puolustuksen sekä kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin ja reaaliaikainen tilannekuva koko lähialueelta. Lähialueen puolustusyhteistyön lopputuote ei ole puolustusliitto. Se ei korvaa tai muuta yhteistyöhön osallistuvien Nato-valtioiden puolustusratkaisua, vaan täydentää sitä.
Pohjoismainen yhteistyö epäilemättä syvenee ja laajenee. Varsinaiset sotilaalliset harjoitukset järjestettäneen edelleen pienemmän joukon kesken. Kriisinhallintaharjoitusten luonne voi jonkin verran muuttua. Harjoitusten aiheena voisi olla tiedonvälityksen varmistaminen ja tutkimustiedon jakaminen pandemian uhatessa tai Itämeren alueen valtioiden koordinoitu toiminta vakavassa öljyturmassa.
Sana puolustusyhteistyö on aivan liian kapea kuvailemaan eri valtioiden kaikkien hallinnonalojen yhteisiä ponnisteluja uusiin uhkiin varautumiseksi.
Carl Bildt peräänkuulutti haastattelussaan myös EU:n sotilaallisten kykyjen kehittämistä. Kehittyvien kykyjen lisäksi EU tarvitsee yhteistä poliittista tahtoa ja päätöksentekomenetelmät tahdon toimeenpanemiseksi.
Nykyisessä unionissa pohjoismaiden tai Itämeren alueen valtioiden ääni tulee parhaiten kuulluksi, jos maat tekevät yhteistyötä EU:n päätösten valmisteluvaiheessa. Tämä ei aina onnistu, koska jäsenvaltiot hakevat ainakin joskus kansallista etua ”yhteistä hyvää” voimakkaammin. Euroopan unioninkin laaja-alaisen toiminnan vertaaminen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ontuu. EU ei ole puolustusliitto, eikä sellaiseksi ainakaan todennäköisesti muodostu. Useimpien unionin jäsenvaltioiden mielestä tähän ei ole edes teoreettista tarvetta.
Jos suomalaiset päättäjät katsovat Nato-jäsenyyden tarpeelliseksi, se ei poista sen enempää oman aluepuolustusjärjestelmän ylläpitotarvetta kuin lähialueen yhteistyönkään merkitystä. Suomen kansainvälinen toimintakenttä hahmottuisi YK:n, Etyjin, Naton ja EU:n jäsenyyksien kautta. Kuten pääministeri Matti Vanhanen nettipäiväkirjassaan toteaa: ”Me hankimme yhteistyöllä konkreettisia kykyjä vastata nykyajan kriisien haasteisiin.”
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Jos suomalaiset päättäjät katsovat Nato-jäsenyyden tarpeelliseksi, se ei poista sen enempää oman aluepuolustusjärjestelmän ylläpitotarvetta kuin lähialueen yhteistyönkään merkitystä."
Totta.
Suomi tarvitsee:
1. Oman vahvan puolustuksen, joka perustuu asevelvollisuuteen, suureen reserviin ja aluepuolustukseen:
2. SEKÄ NATO-jäsenyyden mm. tiedustelutietojen, ilmatuen ja materiaalisen avun vuoksi;
3. SEKÄ yhteistyön Ruotsin, Norjan, Viron, Latvian, Liettuan ja Tanskan kanssa.
Siis ei yhtä niistä, vaan ne kaikki.
Oleellista on nostaa nykyisiä aivan liian vähäisiä puolustusmäärärahoja vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta jatkuvasti. Suurempien hankintojen suorittamiseksi väliaikaisesti noin kolmeen prosenttiin.
Hyvä kirjoitus.
Jo Teija Tiilikainen tyrmäsi ajatuksen, että EU korvaisi Naton turvatakuut. Esimerkiksi Suomelle ei ole osoitettu EU:sta mitään konkreettista tukea, resursseja tai joukkoja, joihin se voisi tukeutua.
Lisäksi nykyiset Nato-maat eivät irtoa Natosta Bildtin ehdotuksen taakse, eivätkä varmasti uhraa siihen lisärahoitusta. Nato on niille nyt paras vaihtoehto.
Jos jäjelle jää Suomi ja Ruotsi niin se ei vakuuta ketään.
Tämäkin yritys osoittaa, että muita vaihtoehtoja Naton turvatakuille ei ole. Venäjä menee kovien arvojen mukaan ja määrää tahdin.
Tiilikainen vaikeni jo Sierlan selvityksen aikana. Kanerva aavisti poliittisen miinakentän ja vei Tiilkaisen suojaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Teija_Tiilikainen
Juha-Antero Puistolan kanssa olen hieman eri mieltä sikäli, että hän kirjoittaa, että: "EU ei ole puolustusliitto, eikä sellaiseksi ainakaan todennäköisesti muodostu. Useimpien unionin jäsenvaltioiden mielestä tähän ei ole edes teoreettista tarvetta." Mielestäni EU:sta on kovaa vauhtia muodostumassa puolustusliitto, tosin ainakin ensi alkuun toiseen sellaiseen eli Natoon tukeva ja siten yksinään ainakin alkutaipaleella heikko. EU:n turvalauseke velvoittaa jäsenmaita tukemaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata ja EU:n turvalauseke on muotoilultaan ja siten sitoovuudeltaan Naton 5. artiklaa vahvempi.
Myönnettäköön, ettei EU:lla ole sellaisia joukkoja kuin Natolla, mutta on myös huomioitava, että ainakin kriisinhallintajoukkojen osalta Naton ja EU:n välillä on käyty ja edelleen käydään keskusteluja siitä, miten molemmat osapuolet voisivat käyttää toistensa joukkoja. koska tosiallisesti on kyse osin samoista fyysisistä joukoista.
Mielestäni todennäköisyys sille, ettei EU:sta muodostuisi myös puolustusliittoa on siten varsin pieni.
Teoreettisen tarpeen suhteen olen myös eri mieltä, sillä en usko, että EU:ssa aivan pilan päiten kirjallisesti sovitaan, että EU:lle voidaan myös muodostaa yhteinen puolustus, jos niin yhteisesti päätetään. Unohtaa ei sovi myöskään EU:n sotilasorganisaation jatkuvaa kehittämistä.
Lopuksi, vaikka esim. saksalaista sota-alusta käytettäisiin Nato-operaatiossa, mikä estää, ettei sitä voisi käyttää myös jonkun Natoon kuulumattoman EU-maan auttamisessa sotilaallisessa kriisissä silloin kun turvalauseke niin velvoittaa?
että sen pohja ideoitiin sodan aikana Washingtonissa, eli Hiili- ja Teräsunionin tuli estää maailmansotien toistot. Se perustettiin, kun iso vahinko oli jo tapahtunut. Mutta tuolta samalta pohjalta Euroopan "puolustus" on yhä historiallis-taloudellinen idea. Sen valuutta on viimeksi estänyt mantereen hajoamasta kansallisiin valuuttaspekulaatiohin. Parhaimmillaan se ehkä pitää läntisen systeemin jaloillaan, nostaa Euroopan tasoihin USA:n kanssa.
Tätä vanhaa ja yhä hallitsevaa pohjaa vastaan pohjoismaiset ideat "rauhan-siitä tai rauhan-tästä" ovat jotenkin heppoisia. Kai ne voivat tehostaa kaikinpuolista yhteistyötä - laatia siitä ohjelman ja aikataulun - parhaiten ilman turhia adjektiiveja. Kylmän sodan hypokriittiset rauhanpuputtelut voisi lopettaa.
Toinen vastaava asia on sotilaallinen puolustus. Kai tuonkin alan yhteistyötä voi tehostaa. Mutta selvää on, että Pohjoismaat sotilasvoiman blokkina on Eurooppaa heikompi. Se on puolestaan strateginen kääpiö sotilasasioissa. Pohtia voisi, olisiko rehellinen USA:n sylikoiran status parempi. Niillä on nykyään pitkiä liekoja, jonka päässä apu on saatavilla.
Mikä hyöty Suomelle on siitä, ettei Saksa käy Ranskan vastaista sotaa? Venäjä ja Yhdysvallat voisivat lopettaa Saksan ennen kuin se lopettaisi Ranskan.
EU:lta puuttuu kyky sotilaallisiin operaatioihin.
EU-mailla on toki joukkoja, joita EU-maat voivat lähettää vaikkapa rauhanturvatehtäviin, mutta EU:lla EI ole:
1. Tiedustelukykyä (satelliitteja, ...);
2. Johtoesikuntia;
3. Viestiverkkoja;
4. Strategista kuljetuskykyä;
5. Toimivaa logistiikkaa.
NATOlla sen sijaan on nämä kaikki. Siten NATO kykenee sotatoimiin, mutta EU ei kykene.
Kun noin 95% EU-maiden kansalaisista asuu NATO-maassa, niin loppujen marginaalisen vähemmistön (kuten suomalaisten) takia EU ei taatusti tule rakentamaan puuttuvaa kykyä - NATOhan suojaa jäseniään.
Kun asia sanotaan vielä suorempaan, niin ilman USAa länsimaat eivät kykene sotatoimiin.
1. Tiedustelukykyä (satelliitteja, ...);
- Ranskalla on, Saksa voisi maksaa lisää
2. Johtoesikuntia;
- Voidaan perustaa. Natolla ei ole omia joukkoja, joten esikuntarakenteet ja henkilöt ovat olemassa.
3. Viestiverkkoja;
- Siemens ja Marconi toimittavat.
4. Strategista kuljetuskykyä;
- EADS valimistaa A/S 400:t. Ukrainalaiset vuokraavat Antonov An-124:ia.
5. Toimivaa logistiikkaa.
- Kaiken saa, kun tilaa.
EU ei ole niin idiootti, että haaskaisi valtavat summat rahaa pienen marginaaliryhmän vuoksi - kun noin 95% EU-kansalaisista nauttii NATOn suojasta - jolla on jo olemassa kaikki tarvittava.
"Myönnettäköön, ettei EU:lla ole sellaisia joukkoja kuin Natolla"
Eurooppalaisen Naton joukot ovat pääasiassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden joukkoja.
Se, mitä Juhani Putkinen yllä kirjoittaa EU:n puutteellisesta operatiivisesta kyvystä, pitänee suurelta osin paikkansa juuri nyt, mutta tulevaisuuden suhteen asia voi mielestäni olla toisinkin, mihin tapionevan vastakommentitkin mielestäni viittaavat. EU on myös ottanut merkittävän askeleen laajentaa omaa satelliittijärjestelmäänsä mm. Galileon avulla ja tätä järjestelmää on tarkoitus hyödyntää myös sotilaallisesti.
EU:lla ei ole sellaisia joukkoja kuin Natolla, jos mukaan lasketaan Naton USA:n joukot. Mutta suhtaudun suurella varauksella siihen, että USA pystyisi jatkossa ylläpitämään yhtä raskasta panostusta sotavoimiiinsa kuin se on viime vuosina tehnyt yksinkertaisesti siitä syystä, että maan talous ei tule sitä kestämään eikä äänestäjien enemmistö sitä hyväksymään.
"EU on myös ottanut merkittävän askeleen laajentaa omaa satelliittijärjestelmäänsä mm. Galileon avulla ja tätä järjestelmää on tarkoitus hyödyntää myös sotilaallisesti."
Galileo on vain GPS:ää vastaava paikannusjärjestelmä. Sen rakentaminen ei ole varmaa, eikä välttämättä edes järkevää.
GPS on joka tapauksessa olemassa ja käytettävissä.
Sen sijaan EU:lla ei ole, eikä tule mm. tiedustelusatelliitteja, eikä sotilasviestintäsatelliitteja.
Myös AWACSit ja sotatoimia johtamaan kykenevät esikunnat ovat nimenomaan NATOn, ei EU:n.
Sodankäyntikykykin perustuu lähes täysin USA:n voimaan. USA on moneen otteeseen toivonut, että Eurooppa panostaisi puolustukseensa enemmän - vaan kun ei panosta. Pikemminkin suunta on alaspäin samalla kun imperialistinen Venäjä kasvattaa hyökkäyskykyään (halusta ei ole puutetta ollutkaan 500 vuoteen).
NATO on Pohjois-Atlantin liitto, ja ainakaan meikäläisen tietämän mukaan Suomi ei sijaitse lähelläkään kyseistä valtamerta. Mitä NATOn Suomelle antamiin turvatakuisiin tulee, niin liiton 5. artikla ei sellaisia tarjoa. Jokainen jäsenmaa saa itse harkita missä muodossa apua antaa – myötätunnon ilmauskin riittää.
Tässä NATOn 5. artikla:
Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai sopimuspuolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa, sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa Pohjois- Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.
Ja sitten vastaava artikla EU-sopimuksesta:
7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Eli eipä ole mitään todellista eroa noilla turvatakuilla.
Tositilanteessa taitaisi jäädä apu saamatta kummaltakin, niin Natolta kuin EU:lta. Suomella kun ei ole sen paremmin strategista kuin taloudellista merkitystä kummallekaan. Natolle tärkeintä on turvata USA:n rauha valtameren takana eli nimensäkin mukaisesti Pohjois-Atlantin valvonta ja turvallisuus. EU:lle puolestaan olennaista on ns. vanhan Euroopan maiden (ja ennen kaikkea talouksien) turvaaminen.
Eiköhän noissa artikloissa ole velvoittavuuden suhteen melkoinen ero, vrt: "...sellaiseen toimintaan, jonka se arvioi tarpeelliseksi..."(Nato) ja "...velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin..." (EU). Mikä ero olisi käytännössä, sitähän me emme tiedä.
"Eli eipä ole mitään todellista eroa noilla turvatakuilla."
Sellainen ero on, että EU ei kykene sotilaallisiin operaatioihin, mutta NATO kykenee.
...sotilaallisiin operaatioihin? Nato-joukot muodostuvat pääosin EU-maiden armeijoista. Omia joukkoja Natolla ei ole.
Lähinnä kyseessä ovatkin USA:n ilmavoimat, USA:n merivoimat ja USA:n merijalkaväki - täydennettynä brittilaivastolla, Englannin ilmavoimilla, sekä pienehköllä määrällä sakuja.
Mutta USA:n ilmavoimat + eri laveteilta lähetetyt risteilyohjukset ovatkin kova sana.
EU:lla EI ole, korostan, EI ole sotilaallista suorituskykyä, mutta NATOlla on - kiitos USA:n.
Jos Suomi ei halua jostakin kumman syystä NATOon, niin sitten Suomen kannattaisi tehdä puolustussopimus USA:n kanssa.
on sidottu Irakiin ja Afganistaniin ainakin vuosikymmeneksi ellei kahdeksi eteenpäin. Suomen puolustukseen sieltä ei resursseja löydy.
USA:n maavoimien suorituskyvystä on tosiaankin sitoutunut huomattava osa nykyisiin operaatioihin - kun USA:ssa ei valitettavasti ole asevelvollisuutta.
Sen sijaan USA:n ilmavoimien iskukyky on lähes täysin vapaana - ja sitä me tarvitsemme tueksemme - emme jenkkien maavoimia, niitä meillä on itsellämmekin.
Yhdysvalloissa on teoreettinen asevelvollisuus, mutta ei palvelusta. Tämä johtuu Vietnamin sodasta. Briteillä ei ollut ennen ensimmäistä eikä toista maailmansotaa yleistä asevelvollisuutta, vaan ne piti aina säätää lailla erikseen.
Kun suomalaiselle reserville on Natossa tarjolla Yhdysvaltain johtamia vapaaehtoisten siirtomaasotia ja kun Jehovan todistajatkin miiltarisoitaneen asevelvollisuuslain uusinnassa, on tietenkin selvää, ettei suomalainen veronmaksaja ala maksamaan jääkärille 100 000 euroa vuodessa sotimisesta, vaan aletaan pakottamaan.
Näin ollen vankeutta varmaan tulee muutamia vuosia, ellei teloiteta, kun kieltäytyy ulkomaisista sodista eikä ole siviilipalvelusta käynyt.
Ei Natokaan mihinkään sotilaallisiin operaatiohin sinänsä ja itse kykene. Nato on vain esikuntaorganisaatio ilman omia divisiooneja. Kaikki rauta on jäsentänsä hallussa eli todellista rautaa on vain USA:lla ja presidenttinsä peukalon alla.
Pysykäämme tosiasioissa
Jali Raita, diplomi-insinööri
Kyseessä on harhaanjohtaminen. Euroopan unionin jäsenvaltiolla on armeijat, joille voidaan perustaa esikunnat. Natolla puolestaan on johtojärjestelmät, mutta ei ainuttakaan armeijaa.
Kumpi on helpompi perustaa? Olemassa oleville armeijoille johto vai johdolle EU:n laajuinen oma Nato-armeija?
On käsittämätöntä, että valtiotieteen tohtorit ja valtiosihteerit toistelevat soopaa, minkä luulisi olevan vain päätoimittajien ja kolumnistien tai rivipoliitikkojen leipälaji.
Johtojärjestelmä on ihan eri asia kuin esikunta.
Johtojärjestelmään kuuluu mm.
1. Tehokas tiedustelujärjestelmä (sateliittitiedustelu, lentotiedustelu, kuuntelutiedustelu, signaalitiedustelu, kne.), oleellisena osana tiedustelutiedon analysointijärjestelmä suurtehotietokoneineen. Tällaiset on NATOlla, mutta EI EU:lla - eikä EU:lle ole tulossa;
2. Tehokas hyvin moninkertaisesti varmistettu viestijärjestelmä (sateliittijärjestelmät, valokaapeli, linkki, radio, lanka, ...) - taas NATOlla on, EU:lla ei;
3. Moninkertaisesti varmennettu ja suojattu esikuntajärjestelmä, NATOlla on, EU:lla ei hajuakaan sellaisesta;
4. Ilmasota on nykyisin tärkein - siihen tarvitaan AWACSeja, eikä pelkästään paljon koneita, vaan integroitu järjestelmä. NATOlla one, EU:lla ei - eikä tule jirvittävän kallista, kun se on jo NATOlla olemassa;
5. Mainitaan vielä Elektroninen Sodankäynti - äärettömän tärkeä alue. Taas NATOlla on toimivat järjestelmät olemassa, EU:lla ei.
Kertaan - NATO on hyvin voimakas sotilasliitto, joka on kykenevä sotatoimiin kaikkialla Maapallolla. EU ei kykene sotatoimiin edes Euroopassa.
1. Tehokas tiedustelujärjestelmä (sateliittitiedustelu, lentotiedustelu, kuuntelutiedustelu, signaalitiedustelu, kne.), oleellisena osana tiedustelutiedon analysointijärjestelmä suurtehotietokoneineen. Tällaiset on NATOlla, mutta EI EU:lla - eikä EU:lle ole tulossa;
+ + Ranskalla on satelliitteja - oma järjestelmänsä. Ranska kuuluu EU:iin. Galileo on valmistumassa.
2. Tehokas hyvin moninkertaisesti varmistettu viestijärjestelmä (sateliittijärjestelmät, valokaapeli, linkki, radio, lanka, ...) - taas NATOlla on, EU:lla ei;
+ + Se voidaan rakentaa heti kun Ranska ja Saksa suostuvat turvaamaan Yhdysvaltain sijasta brittiläisen kansainyhteisön.
3. Moninkertaisesti varmennettu ja suojattu esikuntajärjestelmä, NATOlla on, EU:lla ei hajuakaan sellaisesta;
+ + Eurooppalaisen Naton järjestelmät sijaitsevat Euroopan unionissa ja talousalueella.
4. Ilmasota on nykyisin tärkein - siihen tarvitaan AWACSeja, eikä pelkästään paljon koneita, vaan integroitu järjestelmä. NATOlla one, EU:lla ei - eikä tule jirvittävän kallista, kun se on jo NATOlla olemassa;
+ + EU voi vuokrata vaikka Beriev Be-50 toistaiseksi. Awacsit saa alas hävittäjällä.
5. Mainitaan vielä Elektroninen Sodankäynti - äärettömän tärkeä alue. Taas NATOlla on toimivat järjestelmät olemassa, EU:lla ei.
+ + http://fi.wikipedia.org/wiki/Elektroninen_sodank%C3%A4ynti . Naton Euroopassa olevat järjestelmät ovat Euroopan unionissa ja talousalueella. Mistä Putkinen tietää ELSOsta? Jos tietää niin ei lavertelisi. Asiat nimittäin eivät ole julkisia.
Kertaan - NATO on hyvin voimakas sotilasliitto, joka on kykenevä sotatoimiin kaikkialla Maapallolla. EU ei kykene sotatoimiin edes Euroopassa.
+ + Euroopan unioni ei ole hyökkäysliitto. Energiaa tulee myös Venäjältä.
Sattuneesta syystä Putkinen tietää melkoisesti.
Oheisessa kuvassa Putkisen kaulassa oleva kulkulupa/avainkortti on NATO-maan Pääesikuntaan - ehkä ainoana suomalaisena.
Se mitä minä kirjoitan on kirjoitettu vakaumuksen syvällä rinta-äänellä, eikä perustu luuloihin (eikä venäläismielisyyteen).
Kauanko kulkulupa on voimassa? Ne, jotka tietävät, eivät kerro salassapitovelvollisuutensa vuoksi. Ne, jotka eivät tiedä, voivat kertoa vapaasti tietämänsä muista julkisista lähteistä.
En nyt usko, että jokaiselle reservin luutnantille Vironkaan puolustusministeriö kaikkea tietoaan jakaa. Monet Nato-maat vuotavat neuvostoaikaisten suhteidensa vuoksi Moskovaan paljon enemmän kuin Suomen puolustusvoimat, jossa on kansallisuusaatetta jäljellä.
Tämän vuoksi Naton verkko on riski. Sitä kautta kaikki kansalliset suunnitelmat leviävät maailmanmarkkinoilel kauppatavaraksi.
"Se mitä minä kirjoitan on kirjoitettu vakaumuksen syvällä rinta-äänellä, eikä perustu luuloihin (eikä venäläismielisyyteen)."
No omakuvan lähettäminen lähdeviitteeksi on kyllä vakaumuksellinen kannanotto ja kertoo Maslowin tarvehierarkiassa lähinnä turvallisuuden ja kuulumisen tarpeista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maslow'n_tarvehierarkia
Kuitenkin akateemisessa ja älyllisessä keskustelussa pyritään lähinnä arvonannon tarpeiden ja itsensä toteuttamisen tarpeiden tyydyttämiseen, koska ensisijaisimmat tarpeet yleensä ovat tulleet tyydytetyiksi.
Vakaumus ja aatteellisuus ovat arvokkaita asioita, mutta niiden perusteella ei pelkästään voi kirjoittaa väitöskirjaa tai välttämättä edes maisterin tutkielmaa.
Jos olisi hieman enemmän JULKISISTA lähteistä hankittua asiatietoa niin olisi hyvä.
Natolla ei ole joukkoja. Nato ei siis voi toimia Euroopan unionissa ilman 27 jäsenvaltion armeijoita.
Naton Euroopan johtojärjestelmä on Euroopassa, myös Euroopan unionissa. Yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia lukuunottamatta Nato Euroopassa on eurooppalainen.
Mistä tulee käsitys siitä, että johtojärjestelmä on tärkeämpi kuin joukkojen olemassa olo, joukkojen kaluston olemassa olo ja sotilaiden olemassa olo.
Oletko lukenut valtiosihteeri Teija Tiililaisen papereita? Valtiotieteiden tohtori Tiilikainen ei ole reserviläinen, ei alikersantti eikä reservin luutnantti.
Hän on vain peistannut joitain länsimaisia lehtiä, jossa näin on väitetty. Kun valtiosihteeri kirjoittaa mielipiteitä paperille ja nimeää sen selvitykseksi, väärentyvät mielipiteet ikään kuin asiatiedoksi: sotilaspoliittisesta nikkelimarkasta tulee julkisessa mielipiteessä kultaraha, johon tarraudutaan.
uhan alla on hyvä muistaa, ettei tuo Suomen tai puolustusvoimien turvallisuus koskaan toiminut. Pentikäinen kuvasi kymmenen vuoden aikana kaikkis salaisuudet, ja poistui kiinni oton jälkeen rajan yli - aika pulmitta. Stalin pelasti Suomen lahtaamalla upseerinsa.
Suomalaiset olivat joukossa, joka pani luottamuksenss ns, Trustiin, Leninin määräämään fiktioon, jolla ensin otettiin kontakti vastustajiin, sitten murhattiin tai kidnapattiin heidät. Se otti Sidney Reilynkin yhä 1925. Onko vuosi oikein?
Kim Philby johti, myös Tukholmasta, NL:n vastaista brittivakoilua sodan jalkeen, kun hän oli ollut KGB:n agentti 10 vuotta. SIS:n ja CIA Balttian maissa menetetyistä agenteista ei ole tietoa; kukaan ei tiedä vieläkään, miten moni oli KGB:n fabrikoimia.
Ja Lapuan ammustehtaan tapaus on jostakin syystä ulkona jopa Wikipediasta, tai oli kun yritin sitä löytää.
Onko jossain konspiraatioteoria KGB:ä vastaan, että se olisi räjäyttänyt Lapuan patruunatehtaan?
Wikipediaan ei pidä suhtautua sosialidemokraattisesti - julkispalveluna. Kyllä tosiporvari voi sinne itsekin kirjoitella, jos on lähdeviitteitä eikä tyyli ole kovin propangandistinen.
Mitä sanottavaa Lapuan patruunatehtaasta? Se on Nammo A/S eli Suomen ja Norjan ammushuolto nykyään.
Voisitko kirjoittaa matkakertomuksen? Uudessa Suomessa on melko paljon nautittavia matkakertomuksia. Monellakaan ei ole käsitystä siitä, millainen Viron pääesikunta.
Kuvassa oleva univormu ei ole suomalainen. Minkä maan palveluksessa olet?
Uutisessa puhuttiin Ruotsin pääministerin mielipiteestä.
Geopoliittisesta asetelmasta johtuen Suomi ja Ruotsi ovat jo historiansa aikana aina tarpeen tullen tehneet kovasti puolustusyhteistyötä, eikä sitä ole tarvinnut papereilla vahvistaa. Sverige: Bakom-Ryggen-Land. Finland: Fendar.
Mainostamanne sopimukset ja haaveilemanne sopimusvaihtoehdot, niillä on vain paperinsa arvo, jos todellinen kriisi tulee. Tiedätte sen itsekin. Tilanne vasta näyttää, mistä suunnasta uhka tulee jos tulee, ja ketä se koskee. Ennakolta sopimuksin on kovin huono varautua.
Hyvä Juhani Putkinen, käsittääkseni Galileon rakentaminen on nimenomaan varmaa. Lisäksi ainakin minä olen ymmärtänyt, että EU-tasolla on sovittu ainakin periaatteessa laajemmastakin satelliittiyhteistyöstä myös sotilassatelliittien suhteen, koska brittien, ranskalaisten jne. rahat eivät riitä kansallisten järjestelmien kehittämiseen. Lähteitä en ehdi nyt kaivamaan, mutta jos asia tulee uudelleen esille, voin sen tehdä. GPS on jenkkien, mikä on yksi syy miksi EU haluaa oman järjestelmän.
AWACSien ja esikuntien kohdalla puhut tämänhetkisestä tilanteesta, mutta Natossa ja Naton, USA:n ja EU:n välillä käännetään jatkuvasti kättä siitä, missä määrin päällekkäisiä järjestelmiä pitäisi olla. Jenkit ovat pikku hiljaa antaneet periksi EU:n sotilasorganisatooriselle kehittämiselle varsinkin kun se todellakin on varsin alkutekijöissään jopa kriisinhallinnan osalta.
Naton sodankäyntikyky perustuu luonnollisesti suurelta osin USA:n resursseihin muttei läheskään yksinomaan. Kova on nimittäin Bushin hallinnolla tarve saada europpalaisia mukaan esim. Afganistanin sotaan, koska USA:n limiitin rajat ovat käsin kosketeltavissa. Fyrkkaa kuluu liikaa ja yleinen mielipide on USA:ssa sotilasmenojen kasvatusta vastaan, täysin ymmärrettävistä syistä.
Olet täysin oikeassa siinä, että USA on useasti toivonut, että Eurooppa panostaisi, jos ei nyt pelkästään puolustukseensa, niin ainakin puolustukseensa ja Naton operaatiohin enemmän (hyvä lukija huom. lisäykseni Juhani Putkisen kuvaukseen). Tässä kohdin on mielestäni näkyvissä selvä muutos ainakin sotatarvikkeiden kehityksen suhteen, mutta myönnän kyllä, että USA:n panostus voimankäyttöön on huomattavasti korkeammalla tasolla kuin Euroopan, jossa perinteisesti on WWII:n jälkeen panostettu enemmän yhteistyöhön, soft poweriin ja diplomatiaan kuin USA:ssa. Toivottaasti ja todennäköisesti soft powerin rooli tulee myös USA:ssa kasvamaan uuden hallinnon päästessä brygallle.
Naton kohdalla kannattaisi ymmärtää yksi perustavaa laatua oleva ajatus: kukin jäsenmaa on Natossa mukana itsekkäistä syistä, turvatakseen omaa turvallisuuttaan, olipa sitten kyse esim. Eestistä tai USAsta, mutta jäsenmaiden kyky vaikuttaa omaan turvallisuutensa vaihtelee luonnollisesti niiden painoarvon ja oman aseistuksen mukaan huomattavasti.
Kertokaapas minulle:
Jos NATO:n turvatakuut eivät edellytä jäsenmaalta minkäänlaista osallistumista toisen jäsenmaan puolustamiseen niin miksi sitten Suomen on NATO –jäsenenä lähetettävä varusmiehensä ja reserviläisensä sotimaan toisten NATO-maiden sotia?
Miksi Portugali kuuluu NATO:on?
Miksi Puola, Unkari ja Tsekki liittyivät heti tilaisuuden tullen NATO:on?
Mitä strategista merkitystä Israelilla on USA:lle tai Falklandin saarilla Britanialle?
Kuinka paljon USA on lähettänyt joukkoja puolustamaan Israelia?
Mikä olisi Israelin tilanne ilman USA:n turvatakuita?
Eikö USA:n olisi kylmän strategisesti ajatellen edullisempi liittoutua Israelin vihollisten kanssa ja auttaa niitä tuhoamaan Israel lopullisesti?
Mitkä olivat NATO:n havittelemat strategiset alueet tai luonnonvarat Jugoslaviassa?
Minkä luonnonvarojen tai strategisen kulkuväylän vuoksi USA taisteli Etelä-Koreassa tai Vietnamissa?
Miten Suomen etelärannikon maantieteellinen sijainti tai strateginen asema on muuttunut Pietarista (tai Moskovasta) katsottuna Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamisen ajoista?
Miten liittoutumaton on maa joka väkilukuun nähden lähettää toiseksi eniten sotilaita NATO –johtoisiin sotilasoperaatioihin?
Onko maa strategisesti tärkeä vain siellä on NATO:n tai USA:n sotilaallista aktiviteettia?
Miksi Euroopan Unionin jäsenmaat kuuluvat mileti poikkeuksetta NATO:on?
Ainoastaan Suomessa voidaan olla niin tyhmiä, että Natoon liityttyä ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta, joka suuntautuu lähinnä Yhdysvaltain johtamiin siirtomaasotiin energiasta Aasiassa.
Tämän vuoksi halutaan asevelvollisuuslain muutos, jolla suomalaisesta asevelvollisuudesta tulee maailmanlaajuinen siksi, että on osallistuttava virka-avun antamiseen toiselle valtiolle (missä maanosassa ja mille valtiolle tahansa).
Tätä muutosta ei onnistunut ajamaan läpi 1800-luvun lopulla Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä Venäjän keisarikunnan sotaministeri Kuropatkin Saksan uhan alla eikä kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov, koska homma kilpistyi 1901-1902 kutsuntalakkoihin sekä Suomen kaartin lakkauttamiseen 1905. Suomi hoiti shekkiviholla sotilasmiljoonina puuttuvan asevelvollisuuden Venäjän keisarikunnalle ja muut joutuivat venäläiseen sotaväkeen Suomeen turvamaan Suomen suuriruhtinaskunnan koskemattomuuden Saksan keisarikunnalta.
Toisin sanoen suomalaiset onnistuivat ryhtymään sivareiksi ensimmäisessä maailmansodassa ja vielä "hirvittävän" venäläishallinnon aikana, kun taas nyt Euroopan union Nato-vetoisuudesta johtuu, että suomalaista asevelvollisuutta ollaan laajentamassa maailmanlaajuiseksi imagosyistä.
Siksi pääesikunta haluaa jälleen militarisoida Jehovan todistajatkin, jotka panivat vastaan kansallissosialistiselle Saksallekin asevelvollisuusasiassa.
Pelkätään, että kun pääministeri ryhtyy presidentin syrjäytettyään johonkin hulluun sotaan kriisinhallintaoperaationa, liittyvät reserviläiset Jehovan todistajiin.
------------------------------------------------------------------------------
Miksi Portugali kuuluu NATO:on?
- Portugal on maailmanpolitiikassa Britannian filiaali. Espanjaa ei kehdattu ottaa alkumetreillä, koska Francon diktatuuria eivät sosialidemokraatit olisi hyväksyneet Natoon.
Miksi Puola, Unkari ja Tsekki liittyivät heti tilaisuuden tullen NATO:on?
- Vaatiakseen samaan arvoyhteisöön kuuluvina Euroopan unionin jäsenyyden ennen kuin olivat eurokunnossa.
Mitä strategista merkitystä Israelilla on USA:lle tai Falklandin saarilla Britanialle?
- On. Imago. Kun menettää arvovaltansa, pitää vallasta taistella rajummin ja suuremmalla rahalla. Yrittäjiä riittää.
Kuinka paljon USA on lähettänyt joukkoja puolustamaan Israelia?
- Mittavaa aseapua. Suomi ei saisi Naton jäsenenä ilmaista aseapua Israelin tapaan, vaan Natossa Suomi olisi nettomaksaja.
Mikä olisi Israelin tilanne ilman USA:n turvatakuita?
- Sellainen kuin 1950-luvulla.
Eikö USA:n olisi kylmän strategisesti ajatellen edullisempi liittoutua Israelin vihollisten kanssa ja auttaa niitä tuhoamaan Israel lopullisesti?
- Olisi. Öljynostaminen helpottuisi.
Mitkä olivat NATO:n havittelemat strategiset alueet tai luonnonvarat Jugoslaviassa?
- Nato purki Jugoslavian laajentuakseen EU:na etelään. Slovenian EU-puheenjohtaja haluaa kesyttää Serbian EU-jäsenyydellä. Ovat liian itsenäisiä.
Minkä luonnonvarojen tai strategisen kulkuväylän vuoksi USA taisteli Etelä-Koreassa tai Vietnamissa?
- Dominoteorian vuoksi. Tosin Vietnamin tasavalta jätettiin yksin eikä ydinasetta käytetty.
Miten Suomen etelärannikon maantieteellinen sijainti tai strateginen asema on muuttunut Pietarista (tai Moskovasta) katsottuna Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamisen ajoista?
- Ei ole muuttunut. Suomelle ja Virolle riittää Venäjän sulkeminen Kronstadtiin. Maailmanstrategian kannalta on tärkeää, että Suomi ja Viro toimivat lännen hyökkäyksen lähtöalustana ennalta ehkäisevää iskuva varten Venäjälle.
Miten liittoutumaton on maa joka väkilukuun nähden lähettää toiseksi eniten sotilaita NATO –johtoisiin sotilasoperaatioihin?
- Siksi, koska sillä on maavoimat ja suuri reservi sekä vapaaehtoisia ja jokseenkin terve ulkopolitiikka.
Onko maa strategisesti tärkeä vain siellä on NATO:n tai USA:n sotilaallista aktiviteettia?
- Mikään ei riitä. Rähmällään oloa on lisättävä.
Miksi Euroopan Unionin jäsenmaat kuuluvat mileti poikkeuksetta NATO:on?
- Siksi, että ovat hoitaneet ehdokasjäsenyytensä Naton kautta. Eurokelvottomat maat pääsevät EU:iin, jos ovat Naton kautta saman arvoyhteisön edustajia. Yhdysvallat tuottaa lisää Nato-jäseniä, koska se ei ota taloudellista vastuuta maiden EU-jäsenyyksistä.
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi, enkä näe järjen häivääkään Natoon liittymisessä. Pelkään että apu olisi korkeintaan kosmeettista. Olen ihmetellyt, mitä se Rooseveltkin siellä Jaltalla teki. Tosiasiassa taisi siunata Stalinin näkemykset kaikessa hiljaisuudessa Suomen kohtalosta. Jos amerikkalaiset olisivat olleet kovasti huolissaan Suomen rajoihin koskemisesta, miksi he eivät ajaneet asiaa ennen Pariisin rauhansopimusta? Miksi he hyväksyivät epäoikeudenmukaiset rajat? Taisi olla suurempia omia etuja valvottavana, siinä ei pieni Suomi paljon painanut. Kysymyksiä on paljon. Vastauksia ehkä sittenkin vähän.
Mutta valopilkkujakin on. En ennusta, mutta näen mahdollisuuksia.
Nykyinen seikkailu Irakissa ja Afganistanissa syö USA:n voimavarat ja syntyy halu vetäytyä kaikesta mikä ei heille kuulu. Kotimainen poliittinen paine asiassa kasvaa. Jostain löytyy vanha Monroen oppi, jota aletaan soveltaa ehkä uudella tavalla. Keskeiseksi seikaksi saattaa muodostua juuri talous. Triljoonan ruiske oman talouden kehittämiseen vaikka velaksikin voidaan nähdä aivan uudesta näkökulmasta. Nyt se triljoona on huvennut tuottamattomasti Irakin hiekkaan ja Afganistanin vuoristoon. Sillä triljoonalla olisi tehty paljon myös öljyä korvaavan energian kehittelemiseksi jne.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yhdysvaltain+puolustusministeri+pyyt...
Ehkä Natoa ei edes jonkun vuoden päästä ole siinä mielessä kuin sen nyt ymmärrämme. Toivottavasti emme liity kuplaan, jonka sisus onkin todellisuudessa tyhjää. Sotimaan haluaville muukalaislegioona on kait edelleen mahdollinen.
Herra Bush on juuri EU - kelvotonta Turkkia ajamassa innokkaasti
jäsenyyteen. Ehkä hajoita ja hallitse periaate kummittelee vai onko kyseessä palkkio hämäristä palveluista ?
Suomi Natoon mahdollisimman pian. Se on ainoa tapa hankkia suojaa suhteessa Venäjään, jonka valtaan saattaa koska tahansa päästä Hitlerin tai Stalinin reinkarnaatio.
Venäjällä on vallassa KGB-diktatuuri. Se kuka on kulloinkin keulakuvana on sivuseikka.
Nykyinen keulakuva KGB-eversti Putin ihailee avoimesti Iivana Julmaa, Pietari Suurta ja Stalinia. Putin on julkisesti nostanut maljan Stalinille ja Stalin on sankari numero 1.
Putin on julkisesti todennut, että Neuvostoliiton hajoaminen (Venäjän miehittämien maiden vapautuminen) oli vuosisadan suurin katastrofi.
Että Putin pääsisi valtaan Venäjän FSB (KGB:n uusi nimi) räjäytti useita asuinkerrostaloja Venäjällä - "Mainilan laukaukset" Tshetshenian sodalle.
Mitä siihen reinkarnaatioon tarvitaan enemmän?
Vladimir Putin ennen Leningradin kaupunginjohtoon siirtymistään oli kyllä valtion turvallisuuskomitean everstiluutnantti eikä eversti. Sen sijaan, että peistaisi läntisiä tiedostusvälineitä, kannattaa venäläisten arvot ja tittelit katsoa sekundäärilähteistä eikä tertiäärilähteistä.
Ministerineuvos Viktor Vladimirov puolestaan ilmoitti olevansa Neuvostoliiton armeijan everstiluutnantti.
Jostain syystä SanomaWSOY, joskus Yleisradiokin on tituloinut Vihtoria KGB:n kenraaliksi.
Tiedustelumiehet eivät koskaan komenna pataljoonia (majuri), prikaateja (eversti) eivätkä armeijakuntia (kenraalimajuri), vaan heidän arvonsa ovat titulaarisia.
”Jos NATO:n turvatakuut eivät edellytä jäsenmaalta minkäänlaista osallistumista toisen jäsenmaan puolustamiseen niin miksi sitten Suomen on NATO –jäsenenä lähetettävä varusmiehensä ja reserviläisensä sotimaan toisten NATO-maiden sotia?” Eihän meidän tarvitsisikaan vaan voisimme näyttää mallia siitä, miten Naton 5. artiklaa voidaan soveltaa vastaisuuden varalle, jos vaikka meihin kohdistuisi uhka, mistä ja miksi?
”Miksi Portugali kuuluu NATO:on?” Syitä voi etsiä vaikkapa Salazarin diktatuurista, Portugalin siirtomaavallan mukanaan tuomista sodista ja Portugalin asemasta ennen WW2:ta ja sen aikana.
”Miksi Puola, Unkari ja Tsekki liittyivät heti tilaisuuden tullen NATO:on?” Neuvostoliiton aikoja muistaen Venäjän pelon takia.
”Mitä strategista merkitystä Israelilla on USA:lle tai Falklandin saarilla Britanialle?” Ehkäpä syitä voi etsiä kylmän sodan tilanteesta, Israelia sympatisoivien merkittävästä asemasta USA:ssa ja öljystä, Israelin suhteen, ja Falklandin saarten osalta: brittiläisen imperiumin hengestä, Iso-Britannian sisäpolitiikasta ja Thatcherin ajattelumaailmasta sekä mahdollisista energiavaroista Falklandin saarten lähettyvillä.
”Kuinka paljon USA on lähettänyt joukkoja puolustamaan Israelia?” Vastakysymys: Mikä olisikaan Israelin tilanne ja tila ilman USA:n massiivista taloudellista tukea?
”Mikä olisi Israelin tilanne ilman USA:n turvatakuita?” Turvatakuiden merkityksestä voidaan olla monta mieltä (huom. Lähi-idän sodat), mutta ilman konkreettista taloudellista ja aseteknologista tukea Israel olisi vielä nykyistäkin suuremmassa lirissä. Israelin ja Palestiinan dilemmasta ei tosin voi syyttää pelkästään vain em. kolmea osapuolta vaan pohjimmiltaan WW2:n jälkeen tehtyä ratkaisua (ja siihen lopputulokseen vaikuttaneita tekijöitä), joka epäonnistui, sekä kylmää sotaa.
”Eikö USA:n olisi kylmän strategisesti ajatellen edullisempi liittoutua Israelin vihollisten kanssa ja auttaa niitä tuhoamaan Israel lopullisesti?” Se ei olisi sisäpoliittisesti (USA:ssa) toteutettavissa oleva vaihtoehto enkä usko, että Lähi-itään muutoinkaan saadaan rauhaa aikaiseksi jotain valtiota tuhoamalla. Vain rauhan oloissa voidaan esim. öljyvaroja hyödyntää täysimittaisesti.
”Mitkä olivat NATO:n havittelemat strategiset alueet tai luonnonvarat Jugoslaviassa?” Slovenian Nato-jäsenyys on de facto ja jonossa ovat Albania, Kroatia ja Makedonian tasavalta sekä mahdollisesti Montenegro sekä Bosnia ja Hertzegovina.
”Minkä luonnonvarojen tai strategisen kulkuväylän vuoksi USA taisteli Etelä-Koreassa tai Vietnamissa?” Eiköhän jenkit menneet sekä Koreaan että Vietnamiin kylmän sodan ilmapiirissä "maailmaa jakamaan ja kommunismia vastaan taistelemaan".
”Miten Suomen etelärannikon maantieteellinen sijainti tai strateginen asema on muuttunut Pietarista (tai Moskovasta) katsottuna Pietari Suuren merilinnoituksen rakentamisen ajoista?” Kelpaisiko selitykseksi vaikkapa ICBM:t, SLBM:t, Tu-160:t, SU-34:t ja risteilyohjukset. Maantieteellinen sijainti lienee ainakin melkein sama.
”Miten liittoutumaton on maa joka väkilukuun nähden lähettää toiseksi eniten sotilaita NATO –johtoisiin sotilasoperaatioihin?” Täysin.
”Onko maa strategisesti tärkeä vain siellä (jossa? JP:n ehdottama lisäys) on NATO:n tai USA:n sotilaallista aktiviteettia?” Kiinalle, Venäjälle vai kenelle?
”Miksi Euroopan Unionin jäsenmaat kuuluvat mileti poikkeuksetta NATO:on?” Tai missä asemassa maat, jotka ovat liittyneet Natoon kylmän sodan loputtua, olivat sitä ennen? Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton pelko on kieltämättä ollut suurin syy liittyä Natoon.
Käsitykseni on, että Nato-jäsenyyttä sekä puolustetaan että vastustetaan meilläkin Venäjän pelosta. Mielestäni meidän ei kannata pelätä Venäjää vaan pyrkiä siihen, että EU ja Suomi tekevät Venäjän kanssa mahdollisimman tehokkaasti taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä. Integraatio on paras mahdollinen keino välttää sotilaalliset konfliktit ei pelkästään EU:n alueella vaan myös EU:n ja Venäjän välillä. Tällä en tarkoita sitä, että meidän pitäisi pyrkiä ajamaan Venäjä EU:hun, mikä tuntuisi siltä kuin pupujussi yrittäisi komentaa kettulaumaa.
Käsitykseni on, että Nato-jäsenyyttä sekä puolustetaan että vastustetaan meilläkin Venäjän pelosta. Mielestäni meidän ei kannata pelätä Venäjää vaan pyrkiä siihen, että EU ja Suomi tekevät Venäjän kanssa mahdollisimman tehokkaasti taloudellista ja kulttuurista yhteistyötä. Jouni Pulli
---------------------
Järkevä päätelmä, johon on ilo yhtyä.
Tämä ei kuitenkaan sovi niille, jotka uskovat, että Yhdysvallat uhkaa tuhota koko maailman vain luovutettujen alueiden vuoksi.
Saatko tietosi horoskoopeista, kun muka pystyt ennustamaan tulevaisuutta?
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa! Ennustappa lottonumerot, niin hiukan uskon tietoihisi.
Jos et osaa ennustaa, niin olet vain hyväuskoinen!
J-A Puistolan sanoin:
"Osia lopputuotteesta ovat mahdollisimman hyvällä materiaalilla varustetut ja perusteellisesti koulutetut joukot kansallisen puolustuksen sekä kansainvälisen kriisinhallinnan tarpeisiin ja reaaliaikainen tilannekuva koko lähialueelta. Lähialueen puolustusyhteistyön lopputuote ei ole puolustusliitto. Se ei korvaa tai muuta yhteistyöhön osallistuvien Nato-valtioiden puolustusratkaisua, vaan täydentää sitä."
Tämä on juuri se asia, jossa Puistola on joko tarkoitushakuinen tai hänellä on sokea piste.
Nato-jäsenyys ajaisi näihin kansainvälisiin selkkauksiin, Pohjoismainen puolustusyhteistyö ei.
Tästä asiasta on muuten kirjoittanut varsin osuvasti eräs toinenkin bloggaaja:
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/10/02/yleinen-vai-yksity...
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/04/24/pohjoismaisesta-pu...
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/05/26/natoa-parempi-vaih...
http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2007/04/26/ei-nato-jasenyydelle/
Johtuen siitä, että Suomi on kiinteimmin integroitunut niin taloudellisesti kuin arvomaailmaltaankin EU:hun, olisi perin luonnollista, että Suomi pyrkisi pienenä maana tehokkaasti osallistumaan nimenomaan EU:n sotilaallisen yhteistyön kehittämiseen. On melko todennäköistä, että EU:n puolustusyhteistyö tulee olemaan eräs niistä pääteemoista, joita Ruotsi pyrkii edistämään EU:ssa puheenjohtajakaudellaan. Toivottavasti hallituksemme ei tässä asiassa jää sivustakatsojaksi, vaan pyrkii hedelmälliseen yhteistyöhön ruotsalaisten kanssa niin kuin esim. Astrid Thors Cecilia Malmströmin kanssa koskien Itämeristrategiaa.
Suomen, Ruotsin ja Norjan välisen tiivistyvän puolustusyhteistyön vaikutus on merkittävää paitsi poliittista yhteenkuuluvuutta kasvattana tekijänä myös taloudellisista syistä.
Suomen etu on odottaa EU:n puolustuspolitiikan tarvitseman ulkopolitiikan muodostumista. EU:n suuria maita ei voi patistaa.
Länsimaiden on estettävä kaiken korkean teknologian vienti Venäjälle - muuten tulemme kokemaan karvaasti, että imperialistinen Venäjä käyttää sitä teknologiaa yhä tehokkaampien aseiden kehittämiseen juuri meitä vastaan.
Nato estää Suomea tuomasta korkeaa teknologiaa Venäjältä, mm. ilmatorjunta-aseita, joita Israel ja Yhdysvallat eivät uskalla kokeilla Iranissa.
Nato-maista ainoastaan Yhdysvaltain ja Turkin epäluotettavuuteen luottava Kreikka ostaa venäläisiä ilmatorjuntaohjuksia siksi, että se tietää, ettei Yhdysvallat kykene vaientamaan niitä ohjelmallisesti Turkin tueksi.
Georgia on seuraavana jonossa - ensin Natoon ja sitten Euroopan yhteisöön. Saakashvili lupasi 28.12.2007 johtaa Georgian Natoon. Se on jo liitetty tutkajärjestelmään, joten Georgialla on muun Naton kanssa yhteinen ilmasota.
Georgia pyrkii kaikin voimin pakoon imperialistista Venäjää, joka on verisesti miehittänyt Georgiaa jo useaan otteeseen:
- 1801-1918;
- 1921- 1991;
- ja osittain edelleen.
Siksi Georgia käyttää parhaillaan noin 15% bruttokansantuotteesta puolustukseensa Venäjää vastaan (Suomi vastaavasti noin 1,4% BKT:sta).
No jos tosi puhutaan niin ei Georgialla ole mitään kansantuloa, mistä lohkaista puolustusmenoja. Georgian valtiolla ei välttämättä ole laajoissa kansalaispiireissä edes kansalaisluottamusta, josta nostaa valtavan reserviarmeijan esimerkiksi 1950-luvun Israelin tapaan.
Jos Yhdysvallat ottaisi asiat todella vakavasti, se järjestäisi varustelukierteen Kaukasiassa ja lahjoittaisi Georgialle aseet sodankäyntiin Venäjän kanssa Etelä-Ossetiassa.
Yhdysvaltain takuut tiukassa paikassa Georgialle ovat kuitenkin pääasiassa pelkkää puhetta, koska Yhdysvallat varaa itselleen mahdollisuuden sanoa viimeisen sanan Georgian itsenäisyydestä ja asemasta.
Tämä on totuus. Asetelma jota ei voi vesittää ketään. 15% sotaan, "Rauhan tilassa" kertoo kaiken imperialistisesta roistovaltiosta, Venäjästä. Vaikka asian pyörittäisi virtuaalisessa mudassa niin sitä ei saa niin hämäävään muotoon että totuus ei paistaisi läpi. T
Juhani Putkiselle:
Vaarallisin imperialisti Venäjällä on Tsetsenia, jolla on tukenaan yli miljardi asekuntoista kannattajaa ympäri maailmaa. Eikö ala vapisuttaa vähän?
"Vaarallisin imperialisti Venäjällä on Tsetsenia"
Tshetshenia on hyvin vanha sivistysvaltio - se oli Sveitsin kaltainen demokratia ennen kun imperialistinen Venäjä sai viimein valloitettua Tshetshenian monikymmenvuotisten sotien jälkeen vuonna 1859. Tshetsheenit ovat asuneet omassa maassaan "tuhansia vuosia", eikä tshetsheenit ole pyrkineet laajentamaan omaa asuinaluettaan muiden kansojen kustannuksella, joten Tshetsheniaa ei voida rehellisesti syyttää imperialismista.
Tshetshenia jälleenitsenäistyi samalla kun esimerkiksi Viro ja Tshetshenian naapuri Georgia palauttivat itsenäisyytensä vuonna 1991. Tämä tapahtui kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti. Tshetsheniaan valittiin vapailla demokraattisilla vaaleilla presidentiksi Dzhohar Dudajev ja Tshetshenian parlamentti hyväksyi Tshetshenialle uuden liberaalin länsimaisen perustuslain vuonna 1992. Se perustuslaki takaa kaikki tavalliset länsimaiset vapaudet ja oikeudet. Mukaan luettuna uskonnonvapaus ja naisten tasa-arvoisuus.
Vaan imperialistinen Venäjä yritti kaataa Tshetshenian laillisen hallituksen ensin vanhalla "oppositio"-tempulla ja sen epäonnistuttua hyökkäämällä aseellisesti Tshetsheniaan. Tämä Venäjän imperialistinen hyökkäyssota alkoi vuonna 1994. Sitä kutsutaan Ensimmäiseksi Tshetshenian sodaksi.
Venäjä hävisi tämän sodan ja joutui tekemään Hasavjurtin rauhansopimuksen vuonna 1996. Se vahvistettiin vielä Moskovassa presidentti Jeltsinin ja Tshetshenian vapailla vaaleilla valitun laillisen presidentin Aslan Mashadovin allekirjoittamalla rauhan ja yhteistyön sopimuksella 12.5.1997. Tämä nöyryyttävä tappio noin miljoonan asukkaan kansalle otti kuitenkin ryssiä päähän niin perusteellisesti ja he alkoivat jälleen järjestää välirauhan aikana kaikenlaisia provokaatioita ja viimein järjestivät "Mainilan laukaukset" saadakseen tekosyyn hyökätä uudelleen Tshetsheniaan.
Venäjä hyökkäsi uudelleen Tshetsheniaan vuonna 1999 aloittaen Toisen Tshetshenian sodan, joka jatkuu edelleen.
Eli se imperialistinen valtio Kaukasuksellakin on nimenomaan Venäjä. Tshetsheenit haluaisivat vain saada elää rauhassa omassa itsenäisessä ja vapaassa kotimaassaan - johon heillä on täysi oikeus kansojen itsemääräämisoikeuden hienon periaatteen mukaisesti.
Ylivoimaisesti menestyksekkäin tiedonsiirtäjä on ollut majuri von Hellens. Hän antoi jatkosodan hyökkäysvaiheen tiedot liittoutuneille, jolloin Neuvostoliitto pystyi säästämään joukkoja Itä-Karjalasta painopistealueille.
Hänen työnsä koettiin niin arvokkaaksi, että hän sai kuolemantuomion, jota ei koskaan toimeenpantu.
Naton verkossa on erittäin paljon Varsovan liiton edustajia nykyään. Sen vuoksi Olli Kivisen argumentit tiedonsaannista tarkoittavat oikeastaan oman raja-aluetiedon jakamista koko maailmalle.
TIedonsiirto on avoimmuutta ja lisännee turvallisuutta, jos kaikilla on sama tieto samanaikaisesti. Näin väärinkäsitysten mahdollisuus ydinaseaikakaudella vähenee.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Kuolemaan tuomittiin yksi upseeri, mutta häntä ei teloitettu. Majuri Maximilian
von Hellens tuomittiin 16.12.1942 sotaylioikeudessa kuolemaan sotapetoksesta.
Korkein oikeus vahvisti tuomion 21.1.1943.
Asian jatkovaiheet olivat erikoiset, presidentti hylkäsi von Hellensin oman armonanomuksen, mutta jätti von Hellensin vaimon tekemän armonanomuksen ratkaisematta koko sodan loppuajaksi. Tästä seurasi, että von Hellens jäi teloittamatta ja vapautui jatkosodan
loputtua vankilasta. Presidentti jätti varmaankin tarkoituksella asian "roikkumaan" - normaali menettely olisi luonnollisesti ollut se, että armonanomus olisi ratkaistu nopeasti suuntaan taikka toiseen.
Teloitettujen joukossa oli yksi sotilasvirkamies. Sotilasvirkamiehet rinnastettiin päällystöön, mutta varsinaisia upseereita he eivät olleet, vaan heille oli erityistehtävänsä vuoksi annettu sotilasvirkamiehen arvo käyttöön. Kyseinen teloitettu oli lääkäri; hänen varsinainen henkilökohtainen sotilasarvonsa oli korpraali. Sotilasvirkamies, lääketieteen kandidaatti Toivo Urpo Viinikka tuomittiin sotapelkuruudesta kuolemaan 7. divisioonan komentajan määräämässä pikaoikeudessa 25.8.1944 ja hänet teloitettiin samana päivänä. Viinikan joukko-osasto oli JR 56.
Sekä von Hellensin että Viinikan tapauksista löytyy ao. mainitusta lähdeteoksesta, Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmasodan aikana. Mainitut henkilöt löytyvät kirjan henkilöhakemiston avulla.
Kysymykseen vastasi OTT, lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt, hän on tehnyt väitöskirjan aiheesta: Kuolemaan tuomitut : kuolemanrangaistukset Suomessa toisen maailmasodan aikana. Kirja on saatavissa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista http://www.helmet.fi/
------------------------------------------------------------------------------------------------
http://fi.wikipedia.org/wiki/Max_von_Hellens
Pohjoismainen puolustusyhteistyö, mahdollinen Natoon liittyminen, Suomen armeija, EU:n turvatakuut tai Niinistön "eurooppalaisempi Nato" ovat käsitteitä, joita pyöritetään käsissä kuin kuumaa perunaa, mutta kukaan ei kerro mihin tätä perunaa oikeasti tarvitaan. Tämänkin sivun kymmeniä kommentteja lukiessani ei voi muuta kuin ihmetellä sitä Venäjän (Kylläkin nyt neuvostoliittolaistuneen Venäjän) edessä rähmällään oloa ja vallitsevaa suomettumisen hyvinvoipaisuutta, minkä tulisi olla jo kuollut, kuopattu ja historiaa, mutta kun ei. Edes nimimerkin suojasta ei uskalleta sanoa asiaa niin kuin se on, valitettavasti. Eli mitähän uhkaa varten Suomella on puolustusvoimat? Ruotsin, Norjan, Viron, Tanskan vai olisiko se sittenkin Venäjän? Jokainen historian tunteva järkevä ihminen tietää, että potentiaalinen uhka tulee vain ja ainoastaan Venäjältä. Miksi ihmeessä puolustukseen liittyvissä keskusteluissa ja suunnitelmissa tätä ei voi sanoa ääneen!?
Musketööri Häkämies on suuntasi ilmoittanut suureen ääneen ja varmuuden vuoksi kolmasti. Totuus ei vain ole näin yksioikoinen
Puolustus-suunnitelmat ovat varmasti käyty läpi armeijan esikuntien päätteissä joka ilmansuunnan varalta.
Perunaa on pyöritettevä, etteivät kädet turhaan pala esim Nato-hörhöilyyn.
Juhani Venetvaara: "Jokainen historian tunteva järkevä ihminen tietää, että potentiaalinen uhka tulee vain ja ainoastaan Venäjältä. Miksi ihmeessä puolustukseen liittyvissä keskusteluissa ja suunnitelmissa tätä ei voi sanoa ääneen!?"
Valitettavasti suomettuminen jatkuu edeleen.
Virossa sentään puolustusvoimien komentaja sanoi suoraan, että Venäjä on uhka.
Virossa järjestämieni valtakunnallisten sotaharjoitusten skenaarioissa ei ole ollut mitään sinisiä ja keltaisia, vaan nimenomaan Venäjä on suoraan kuvattu hyökkääjäksi.
Nimimerkin suojasta kuraa heittelevät ihmiset, kuten esim. "Vara-everstiluu...", ovat kaikkein raukkamaisimpia ihmisiä. He eivät uskalla katsoa silmiin, vaan luimuilevat kuin pahantekijät konsanaan. Juuri "Vara-everstiluu...":n kaltaiset panettelijat ovat olleet ja ovat edelleen parhaita suomettumisenkin ylläpitäjiä. He vaihtavat väriään tilanteen mukaan ja sanovat aina sanottavansa jonkin suojasta. Itsellään heillä ei ole selkärankaa pystyssä pysymiseen. Säälittäviä ihmisiä!
Nimimerkin suojasta tullut solvaus on aina kateuteen perustuvaa täyttä roskaa, niin tässäkin tapauksessa. Ihmettelen kovasti, että Uusisuomi välittämättä journalistisista periaatteistaan sallii tällaisen sivuillaan?
Ihmettelen kovasti, että Uusisuomi välittämättä journalistisista periaatteistaan sallii tällaisen sivuillaan?
- Eivätkös nuo nimellään korkeaa profiilia luovat ammattitoimittajat ole kaikkein kovimpia solvaajia? Monikaan ei solvaa toisia ammatikseen niin kuin toimittajat, vaan vain harrastuksekseen.
Kun nyt vastoin tahtoani minun toimintani Virossa Maavoimien komentajan neuvonantajana ja Suojeluskunnan komentajan neuvonantajana tulee negatiiviseksi keskustelunaiheeksi, niin todettakoon:
1. Minulla on olemassa kiistattomat todisteet siitä, että olen järjestänyt Virossa valtakunnallisia sotaharjoituksia. Esimerkiksi Uuden Suomen toimittaja on tervetullut tutustumaan todisteisiin. Muuten reserviläisliiton Markus Anaja on jo käynyt tutustumassa - hän nimittäin on jo pitkään tehnyt tutkimusta Viro-projektista;
2. Suomalainen Suomen Viro-projektiin osallistunut evl Seppo Seppälä on ollut kutsustani seuraamassa tällaisia sotaharjoituksia;
3. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että vaikkapa suomalaisessa käräjäoikeudessa tutkitaan täyttävätkö nimimerkin Vara-everstiluutnantti minusta julkisesti esittämät valheet rikoksen tunnusmerkit.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 69 kommenttia