Eurooppalaisempi Turkki?

Hallituksen selonteossa Suomen EU-politiikasta eduskunnalle todetaan: ”Laajentuminen on vakauttanut Eurooppaa ja samalla lisännyt EU:n omaa painoarvoa ja taloudellista elinvoimaa. Suomi pitää tärkeänä, että objektiivisille kriteereille perustuvaa unionin laajentumispolitiikkaa jatketaan: unionin jäseneksi pääsee, kun täyttää jäsenyydelle asetetut ehdot. Jäsenyyden ehdoista kiinnipitäminen on sekä unionin että hakijamaan etu. Eu-jäsenyyden mahdollisuus kannustaa unionin ulkopuolella olevia eurooppalaisia maita myönteisiin uudistuksiin.

Tahtotila 2020-luvulle: Kaikki Pohjoismaat sekä Länsi-Balkanin maat ja Turkki ovat EU-jäseniä täytettyään jäsenyyskriteerit.”

Nopeasti arvioiden tahtotilan maininta Turkista on herättänyt eniten keskustelua. Monissa mielipidekirjoituksissa ja jopa valtioiden päämiesten puheenvuoroissa vastustetaan Turkin EU-jäsenyyttä. Vastahakoisuuden ilmapiiri ei ole jäänyt huomaamatta Euroopan ulkopuolella.

Kahtiajakautuneen suhtautumisen puki sanoiksi mm. Mostafa Zain Al Hayat –sanomalehdessä: ”Liittykää kanssamme Natoon. Antakaa meille sotilaallinen voimanne, jotta voimme yhdessä puolustaa rajojamme. Me patoamme Venäjältä kumpuavan kommunismin. Hälvennämme meille ja Israelille vaaralliset nationalistiset aatteet. Meitä ei haittaa, jos uskontoa käytetään apuna tässä taistelussa. Levittäkää maltillista islamianne Lähi-itään. Mutta älkää tulko lähelle Euroopan unionia, koska maltillisuudestanne huolimatta olette takapajuisia ja erilaisia.” Hän jatkaa: ”Eurooppa haluaa Turkin asevoimat – ei sen kulttuuria.”

Turkin jäsenyyden vastustajat muistuttavat meitä erityisesti miljoonaväestön mahdollisesta ryntäämisestä eurooppalaisille työmarkkinoille ja Turkin lähialueen epävakaudesta. Joissakin tapauksissa kulttuurierojen lisäksi korostetaan myös valtauskontojen erilaisuutta.

Jäsenyyden puolustajat puolestaan arvelevat eurooppalaisen vakauden – ja vaurauden – leviävän Turkin kautta Lähi-itään ja Aasiaan sekä työvoiman vapaan liikkuvuuden helpottavan Länsi-Euroopan ikääntyvästä väestöstä huolehtimista. Turkin kautta Euroopan unionilla olisi silta uusille markkinoille ja mahdollisuus rakentaa Venäjästä riippumattomia energiankuljetusreittejä.

Turkin strateginen merkitys on kiistämätön. Tulevaisuudessa valtion koko ja sijainti ovat yhä merkittävämmässä roolissa, kun eurooppalaiset pohtivat keinoja elintasomme ylläpitämiseen. Koska suhteemme Turkkiin ei voi olla yksipuolista ottamista, meidän pitää päättää siitä, kuinka tiivistämme suhteitamme kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Kenties Turkin jäsenyys unionissamme on kyseinen tapa.

Hallituksen selkeä linjaus Suomen tahtotilasta on meille kansalaisille hyvä asia. Hyvissä ajoin julkaistu tavoitetila antaa meille mahdollisuuden muodostaa rauhassa mielipiteemme ja osallistua aiheesta käytävään keskusteluun. Selkeät lausunnot ovat tervetulleita myös Turkille. Kyllä tai ei ovat aina iänkaikkista ehkää parempia vaihtoehtoja.